Ja kyseessä on polven hermot, ei pääkopan. Olen niin hyvällä tuulella, että sanoinkin jo miehelle et jos mulla onkin yliannostus lääkkeen suhteen ;) Mutta asiaan. Kolmatta päivää polven hermot on aivan järkyttävät. Mitenkään ei meinaa jalalle löytää hyvää asentoa, pelkkä kankaan kosketus tuntuu polvessa kamalalta. Voitte vaan arvata, miltä eilinen fysioterapia tuntui! Hieronnan vielä jotenkin kestin mutta kun alettiin polvilumpiota liikuttaa (tai siis sitä YRITETTIIN) liikuttaa, niin taju meinasi lähteä. Se tuntuu samalta, kuin polveen saisi samaan aikaan parikymmentä piikkiä ja kunnon sähköiskuja. Voi kumpa tuo lääke alkaisi jo vaikuttaa. Eilen sen annostus tuplattiin ja kahden viikon päästä vielä tuplataan. Sitten ollaan hoitotasossa ja nähdään, onko lääkkeestä apua.

Sitten muihin asioihin. Tänään aamulla oli ekaluokkalaisen esikoiseni joulujuhla. Illalla jo mulle ilmoitettiin, että kauluspaidan kanssa pitää olla kravatti. Onneksi se löytyi, käyttöä on kuitenkin kohtalaisen vähän. Illalla ja aamulla poika kyseli kovasti, että äiti tulethan varmasti katsomaan esitystä. Vannoin tulevani ja ihmettelin hetken, miksi siitä nyt näin paljon puhutaan. Kunnes mieleen palasi taas vuoden takainen aika. Olin luvannut pojalleni tulla katsomaan eskarin jouluesityksen, vaikka olisin miten kipeä. Esitystä edellisenä päivänä mulla oli kuitenkin kontrolli TYKSissä, jossa taas ilmoitettiin, että huomenna on leikkaus. Jouduin jäämään leikkauksen jälkeen yöksi sairaalaan, joten en mitenkään päässyt katsomaan. Vieläkin v*tuttaa!! Mutta niin lähti reipas koululainen taas aamulla matkaan ja äiti pääsi katsomaan runo- ja lauluesityksen <3

Tänään pitää päästä jollain keinolla käymään paikallisessa Prismassa. Eilen nimittäin tuskaisten reilun 30min jonotuksen jälkeen onnistuin varaamaan itselleni ja kolmelle ystävälleni liput Antti Tuiskun keikalle, joka on huhtikuussa Hartwall Arenalla!! Jeaaaah!! Sitten Keinutaan!!

Huomenna onkin esikolla lyhyt koulupäivä: kirkossa käynti, koululla puuro ja todistusten jako. Siitä alkaa joululoma! Myös pikkumiehet ovat huomenna viimeistä päivää hoidossa ja saavat hekin lomailla kaksi viikkoa. Niin odotan sitä (vaikka hermot on varmasti jokaisella välillä koetuksella), kyllä ovat reippaat miehenalut ansainneet lomansa.

Nyt kauppalapun tekoon, kaikki on vielä jouluksi ostamatta ja tekemättä. Kinkku on varattu, eikös sekin ole jo jotain ;)