Tästä on tulossa kiireinen viikko. Mikä ei haittaa mua, on vähemmän aikaa ajatella tätä kinttua. Tällä viikolla on meidän teinineidin ja ekaluokkalaisen synttärit. Niitä juhlitaan sukulaisten kesken lauantaina. Pitäis aloittaa leipominen, että saa kaiken ajoissa valmiiksi. Torstaina ekaluokkalainen järjestää ensimmäiset kaverisynttärinsä, pääsevät keilahallille keilaamaan ja herkuttelemaan. Koululaiset on syyslomalla, isommat lapset saadaan meille keskiviikkona. Pikkupojat ovat hoidossa pari päivää, aloittavat sitten lomansa kun isikin jää kotiin auttelemaan.  

Keskiviikkona tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun polveni leikattiin. Kun mä vaan en olis antanut leikata!!

Perjantaina kävin fysioterapiassa. Sain käsittelyn tohon lonkkaan, Tyksissä kun sanottiin et se on ihan jumissa. Ja tottakai se on, kun joudun lonkalla nostamaan jalkaa koko ajan. F sanoi tuntenvansa käsiin möykkyjä, eli aika tukossa se on. Hieronnan lisäksi sain pääkopalle terapiaa kun pääsin vähän juttelemaan. Kertoi pitävänsä nyt äärimmäisen tärkeänä sitä, että annan surulle aikaa ja sisäistän asiat kaikessa rauhassa. Vasta sitten pääsen jatkamaan eteenpäin. Seuraava käynti on parin viikon päästä. Aiemmin kävin siellä kerran viikossa mutta koska nyt ei enää polvea taivuteta, on turhaa käydä niin usein. Seuraavalla käynnillä käsitellään taas toi lonkka.

Fyssarin jälkeen painelin sairaalan ensiapuun pyytämään taas kipupiikkejä. Sain ne ilman anomista, tällä kertaa vaikutus kesti kuitenkin vain tunnin. Eipähän tarvii enää hakea, kun ei niistä kerran ole apua.

Perjantaina sain kotiin pikakirjeen Tyksistä. Ja siellä oli aika kipuklinikalle, pääsen sinne jo torstaina. Olen todella tyytyväinen, ettei mun tarvii odottaa sinne pääsyä montaa viikkoa!! Kirjeen mukana tuli mukavan kokoinen nippu täytettäviä lappuja. Aika monta kysymystä voi kysyä kivusta…

Pitänee alkaa nyt hommiin, että saadaan kaikki hommat tällä viikolla tehtyä. Aurinkoista syyslomaa niille, jotka sitä nyt viettävät <3