Edellinen postaus onkin näemmä kirjoitettu oikein hyvillä mielin. No, on jo korkee aika taas valittaa jostain.

Tää on ihan uskomatonta! Siis se miten oma mieliala vaihtelee! Oikeastaan aamu määrittelee koko päivän. Joko herään hyvän tuulisena ja täynnä energiaa tai sitten herään jo kyyneleet valmiiksi silmissä, valmiina jäämään peiton alle piiloon muuta maailmaa. Mutta kun sinne ei vaan voi jäädä.

Vielä perjantaina olin tosi hyvillä fiiliksillä. Lauantaina kuitenkin polven jumppaaminen vaikeutui. Sain koneeseen 30’ ja päästin itkun kun niin paljon sattui. Kyllä se siitä taas saatiin venymään ja 80’ sain kerran viikonlopun aikana rikki. Mutta voi taivas miten se polvi onkin taas kipee!! En tiedä voiko arpikudoksen muodostuminen aiheuttaa kipua, mutta joku sitä aiheuttaa. Polven alaosa on liikutettaessa tosi arka. Mähän siis hakeuduin lääkäriin polven ulkosyrjän viiltelevän kivun takia. Ja leikkauksen piti juuri siihen auttaa. No, nyt se sama kipu on täällä taas mutta ehkä kolme kertaa kovempana kuin mitä se oli ennen leikkausta. PRKL!! Nyt vois kysyä että kannattiko!!

Tässä vähän kuvaa mun polvesta. Ensimmäinen on noin viikko viimeisimmän leikkauksen jälkeen otettu. Tuo toinen taas on otettu muutama päivä sitten. Ihan siistin näköinen se on, turvoksissa kylläkin. Kaunistahan siitä ei saa enää tekemälläkään mutta pääasia nyt oliskin että siitä sais edes sellaisen polven, millä pärjää arjessa.

001.jpg

012.jpg

Niin ja ne kipulääkkeet..  Enhän mä saanut anestesialääkärin kanssa jutella. Oma lääkäri oli nyt sitten kirjoittanut miedompaa Lyricaa. Tänään tulee resepti postissa (öö, ootteko koskaan kuullu siitä e-reseptistä???) ja sitten aloitan sitä vähentämään. Mutta jätin perjantaina Buranaa pois, otan vaan yhden päivässä aiemman 3-4 sijaan. Mahtaakohan sekin edesauttaa tätä kipua.. Haluaisin jo niin eroon näistä lääkkeistä, varsinkin vahvimmista. Mutta millaiset kivut saan itselleni jos saan lääkkeet jätettyä pois?  Ei ole kauhean kivaa olla koko aikaa pikku pöllyissä. Koko ajan on tasaisen sumea olo ja kuljen eteenpäin niin kuin puoliunessa.

Soittelin myös eilen potilasvakuutuskeskukseen. Kyselin että onhan ilmoitukseni tullut perille (lähetetty kk sitten) ja otettu käsittelyyn. Onhan se, mutta vasta kuulemma alkutekijöissä. Edes lääkärit eivät vielä ole toimittaneet lausuntojaan. Käsittelyaika näissä on noin 6kk mutta sanoi että hankalimmissa tapauksissa voi vierähtää vuosikin. MIKÄLI saan sieltä myönteisen päätöksen, eli olen oikeutettu saamaan korvausta, joudun vielä erikseen ilmoittamaan korvaussummat ja se sitten käsitellään. Eli ehkä parin vuoden päästä olen saanut korvaukset, JOS niihin olen oikeutettu. Hienoa!! (not)

Nyt ei taida olla enempää aikaa valittamiseen, pitää tehdä lapsille ruokaa ja jumpata ja lähteä fyssarille.

Mutta mä palaan vielä!