Taas on viikko vierähtänyt viimeisestä postauksesta. Mitään mullistavaa ei ole viikon aikana tapahtunut, mutta kirjoittelenpa silti.

Viimeisen kirjoituksen jälkeen lähdin fyssarille. Kehuskelin, miten en ole pariin päivään tarvinnut kinesioteippiä, sitä viiltävää kipua ei ole ollut. Sain taas hieronnan ja mobilisoinnin fyssarilta ja tadaa, kipu palasi, samoin teipit polveen. Harmikseni polvi on taas turvonnut ja se kerää nestettä. Terve polvikin jo vähän oireilee, toivon todella että vain sen takia, että se on niin kovilla ollut nyt viime kuukaudet. Tästä en aio mainita lääkärille mitään, kipugeeliä vaan niin kyllä se siitä ;)

Viikonloppuna oltiin miehen veljen luona nauttimassa ulkoilmasta ja poikien 1-vuotiaasta serkkutytöstä. Ihana rakkauspakkaus. Olipas kivaa käydä heillä melkein vuoden tauon jälkeen!! Pojat nautti, kun saivat touhuta rauhassa. Vielä kun noi ilmat lämpenis oikein kunnolla, kauankohan sitä saa vielä odottaa…

Eilen otin (taas) itseäni niskasta kiinni, ja aloin täyttämään Potilasvakuutuskeskukseen tuota korvaushakemusta. VOI MORJES mikä homma siinä on!!

Yks kansiollinen on melkein 8 kuukaudelta paperia; laskuja, reseptejä, kuitteja, epikriisejä. Kaikki pitää kirjata hakemukseen yksitellen (matkat, sairaalassa käynnit ym) ja lisäksi kaikesta pitää olla lasku ja kuitti kopiona. Voin kertoo että sitä paperia tulee ihan muutama!! Luovuttaisin, jos summat ei olis näin suuria.

Eilen tein muutakin. Kävin äidin ja esikoisen kanssa kaupassa. Ja tein kauppareissun yhdellä kepillä! Jipii!! Ja kyseessä ei ole lähi Siwa vaan Citymarket!! Matkalla autolle jouduin jo nojailemaan ostoskärryyn mutta MÄ TEIN SEN! Kotona rakastuin taas Burana-pakettiin ja kipugeeliin ;)

Perjantaina meidän pieni 7 hengen perhe suuntaa vuorokauden risteilylle, en malta odottaa. Mies tuskin on samaa mieltä, mutta taitaa se silti aika mukisematta mukaan lähteä.

Sitä ennen kuitenkin on vuorossa huominen ja matka Tyksiin. Paperilla on jo muutama kysyttävä asia, kunhan sillä lääkärillä olis mulle hetki aikaa. Haluan tietää tulevan leikkauksen päivän ja haluan muutenkin kuulla hänen mielipiteensä tulevaisuudestani. Haluan myös tietää, paljonko hän uskoo polveen vielä joskus saavansa asteita. Tammikuun alussa lääkäri sanoi, että jonain päivänä se saadaan ehkä taipumaan 120’ ja tammikuun lopussa ennuste tippui jo 100’. Nyt asteet polvessa maksimitaivutuksessa ovat 45-50’. Ikävimpänä asiana joudun pyytämään todistuksen eläkepapereita varten. Palailen huomenna kertomaan reissun kuulumiset!!