Kiitos ja sydän tai hymiö. Siinä on mun vastaus teille, kun toivotatte tsemppiä ja jaksamista. Niin pieni sana, mutta itse kirjoitan sen täynnä tunnetta ja kiitän aidosti! Ennen varsinaista kirjoitusta halusin kertoa, että en kirjoita tätä blogia säälin toivossa. Sääliä en kaipaa, aitoa välittämistä ja tukea kylläkin. Facebookiin oli helppo kirjoittaa sairaala-kuulumiset, niin ei tarvinnut jokaiselle soittaa tai viestittää. Alussa olin niin kipeä, etten olisi edes jaksanutkaan ja jotenkin se jäi päälle. Blogia olen halunnut jo pitkään kirjoittaa, mutta jotenkin sen aloittaminen on vaan aina jäänyt. Tämä blogi on mulle sellainen päiväkirja, purkautumispaikka, jonne voin kirjoittaa juuri sen miltä nyt tuntuu. Ihmeesti se kirjoittaminen helpottaa. Ja mä niin toivon, että voin vielä joskus lukea tätä blogia niin, että nämä asiat on vain paha muisto menneisyydessä.

Ensimmäinen ja suurin KIITOS menee MIEHELLENI! SydänSydänSydän!! Kiitos siitä että olet jaksanut. Jaksanut olla perheemme tukipilari. Jaksat käydä töissä, hoitaa lapset ja kodin. Jaksat hoitaa mua. Kuunnella mun itkuja ja kiukutteluita lohduttaen ja rakastaen. Sä olet aarteista suurin. Rakastan sua!!

Kiitos mun lapset! SydänSydän!! Kiitos kun olette hienosti osanneet varoa mun kipeää jalkaa. Kiitos siitä että käytte välillä halimassa ja suukottamassa. Kun tappelette niin että seinät kolisee. Kun nauratte niin että vedet valuu silmistä. Kun olette juuri ne rakkaat J, M ja P! Erityiskiitos vielä S ja E, te olette olleet ihan uskomattomia!

Kiitos mun äiti, P, sisko ja veli! SydänSydän! Kiitos suuresti kaikesta avustanne; kaupassakäynneistä, suihkuavuista, kuljetuksista, lasten hoitamisesta yms. Suurin kiitos kuitenkin korvistanne, kun olette jaksaneet kuunnella. Seurasta yksinäisinä hetkinä!

Kiitos mun ystävät! SydänHymiö! Kiitos tsemppiviesteistä! Kiitos voinnin kysymisestä, pikaisesta tai pitkästä puhelusta, käynnistänne! Erityisesti haluan mainita tuprutteluystäväni J, missähän olisin ilman sua! Ystäväni N, johon voin aina luottaa! Kahvikaverini S, kerran aikaisemmin nähneenä vuosia sitten, löysimme ihmeellisen yhteisen sävelen, jota ei nauramatta voi kuunnella! Kiitos teille ja muillekin, että olette mun elämässä!

KIITOS!!