Huhhuh! Niin se viikko vierähti! Harmillisesti helteet loppui heti, kun mökille päästiin. Vettä satoi joka päivä, onneksi ei kuitenkaan ihan kokoaikaa. Tiistaina pääsin hyvän ystäväni mukaan Tyksiin rakenneultraan ja sen jälkeen käytiin ostoksilla Myllyssä. Ei taidettu ihan kahta tuntia olla kaupoissa, mutta viimiset metrit sain raahata jalkaa perässäni. Se ei ottanut käskyjä juurikaan vastaan eikä oikein kantanutkaan kunnolla. Mutta väliäkös sillä! Oon heti valmis lähtemään uudestaan, jos joku pyytää (vinkvink)!

Meillä oli kaikki viisi lasta mökillä mukana. Välillä hekin olivat pitkästyneitä ilmojen takia mutta pääsääntöisesti kaikki nauttivat olostaan. He heittelivät frisbeetä, kalastivat, saunoivat, uivat, herkuttelivat ja pelailivat. Mä tein ruokaa ja istuskelin terassilla.

Näistä en luovu kuin kovimmilla helteillä!! Ton koiven kanssa on aika hankala löytää mitään hyvää paikkaa istua kun se tosiaan taivu ja "uusin" ongelma on se, ettei se mene täysin suoraksi. Onneksi vajetta on vain vähän!!

Vaikka uhosinkin että jätän polvikoneen kotiin, niin mukana se oli. Ei antanut pää periksi, että olisin sen kotiin jättänyt. Olis kyllä ehkä pitänyt, ei se tehnyt muuta kun antoi paskan mielen. Jumppailin muutaman kerran ja asteet jäi 35’. Itkuhan siinä taas kerran tuli. Teen mä mitä tahansa ton paskan kintun kanssa, niin asteet vaan vähenee. Tähän asti oon tehnyt täysillä töitä jalan eteen mut into alkaa kovaa vauhtia hiipua kun tilanne vaan huononee ja huononee. Reisilihas tosin on jo aika hyvässä kunnossa, saan tosi paljon nostettua jalkaa, joten jotain hyvääkin on tapahtunut. Mutta tota taipuvuutta vaan tarvittaisiin niin paljon joka asiassa. En enää tiedä, mistä ammentaa intoa venyttämiseen. Se tuntuu niin turhalta, kun katsoo mittarista tuloksia.

Nyt mä nappaan kainalooni sipsipussin ja valkosuklaalevyn ja laitan leffan pyörimään. Jospa toi huominen fyssari sais valettua uskoa tulevaan!!