Eipä taida olla mitään ihmeellistä kirjoiteltavaa, joten päivittelen normi kuulumisiani.

Viikonloppu meni mukavissa merkeissä. Perjantaina meillä oli taloyhtiön talkoot omassa puistossa. Siivottiin, grillattiin makkaraa, katsottiin lasten peuhaamista ja vaihdettiin kuulumisia. Meillä on kyllä tosi ihanat naapurit!!

Lauantaina nähtiin mun ystävää pitkästä aikaan, myöskin puistoilun merkeissä. Oltiin kaupungilla MLL:n puistossa, tykkään siitä ihan hirveesti. Lähinnä siksi, että se on aidattu joten aikuisetkin saa hetken hengähtää.

Sunnuntaina vietettiin äitienpäivää! Isommat pojat tekivät äidille aamupalaa iskän kanssa. Pojat juoksivat yökkärit päällä metsään hakemaan valkovuokkoja. Sain ihania kortteja ja itse tehtyjä lahjoja. Mun perhe <3 Aamupäivällä lähdettiin isomummia piristämään ja juomaan kakkukahvit. Paluumatkalla päätettiin, että isommat pojat menee mun äidille hoitoon ja me pienimmän kanssa päivystykseen. Sen yskä vaan paheni ja paheni ja oli jo lähes tauotonta ja hurjan kuuloista. Hengiteltiin Ventolinea ja saatiin sitä kotiinkin. Sieltä sitten vielä yhden kakkukahvit juomaan äidille ja kotiin.

Pienimmällä alkaa helpottaa, muille taitaa olla flunssa tulossa vasta. Mies tuli hetki sitten töistä kotiin ja paineli suoraan sänkyyn. Itsellä vähän päässä humisee ja nenä vuotaa. Menispä nyt vaan äkkiä ohi!!

Tässä vähän kuvaa eiliseltä fyssarikäynniltä.

Tuossa mun jalka roikkuu rennosti roikotettuna. Eli tuon enempää se ei taivu. Kyllä taas itku tuli kun tämän näki itse kuvasta. Tuohan näyttää siltä, että vaan pidän jalkaa suorempana, senhän kuuluisi taipua samalla tavalla kuin tuo terve jalka taustalla. Niin, kuuluisi. No, ei auta jäädä asiaa sen enempää märehtimään, kun en siihen voi mitenkään vaikuttaakaan.

Eteenpäin, sanoi purkka tukassa!!